Pumi

Egyszer pumi, örökké pumi, sanovat unkarilaiset: kerran pumi, aina pumi.
Unkarilaisista paimenkoirista ylivoimaisesti suosituin rotu maassamme on pumi. Pumit ovat vallanneet suomalaisten sydämet ja pumeja rekisteröidään vuosittain noin 100 kpl. Unkarissa pumeja syntyy Suomeen verrattuna kaksinkertainen määrä.

Alunperin pumi on jalostettu paimentamaan lampaita, mutta Unkarissa pumin käyttö paimenena on vähäistä. Luonteeltaan pumi on vilkas ja helposti oppiva. Oma perhe on pumille hyvin tärkeä. Pumi tuntuu olevan aina valpas, aina valmis toimintaan. Tämä on muistettava koiraa hankkiessa: jos haluat koiran, joka vain löhöää sohvalla, unohda pumi.

Suomessa harrastetaan pumien kanssa paljon niin agilitya, tottelevaisuutta ja myös palveluskoiralajeja. Pumeissa on monta agilityvaliota ja muutama tottelevaisuusvaliokin. Pelastuskoiratoimintakaan ei ole pumille vierasta.

Ulkonäöltään pumi on neliömäinen keskikokoinen koira, säkäkorkeus 41 - 47 cm. Pumin korvat ovat rodun tunnusmerkki, ne ovat pystyt, kärjistään taipuneet, niissä kasvavat pumille tyypilliset tupsut ja pumi käyttää korviaan eloisasti. Pumin turkki on kiharaa ja se muodostuu karkeammasta peitinkarvasta ja pohjavillasta. Pumista ei lähde juurikaan karvaa, turkki leikataan saksilla. Väreinä ovat valkoinen, kellertävä, harmaan eri sävyt ja musta. Pigmentti pumilla on aina musta.

Jotkut koirakirjat sanovat että pumista ei koskaan tule suosittua näyttelykoiraa sen sekarotuisen ulkonäön vuoksi, mutta onneksi aika on ajanut ohi näiden kirjojen; nykyään voimme nähdä pumeja jo näyttelyiden Best in Show kehissä.

Pumin rotumääritelmä